Heipä hei!
Kiirettä on pitänyt, kun viime päivityksestä on päässyt vierähtämään useampi viikko. Pahoittelut tästä! Tällä välin olemme käyneet kahdesti häviämässä Aucklandissa ja nokkaan tuli myös kotipeleistä Stampedea vastaan, joten olemme luisuneet ikävään kuuden pelin tappioputkeen. Reissaamisen, töiden ja jääkiekon ohella kiirettä on pitänyt myös joukkueen taustapuuhasteluiden yms. mukakiireiden parissa.
Kävimme kaksi viikkoa sitten Aucklandissa pelaamassa Botany Swarmia vastaan. Joukkueen erikoisuutena tällä kaudella on sarjan ensimmäinen naispäävalmentaja. Hänen johdollaan Swarm porskuttaa tällä hetkellä sarjataulukossa toisena, kun viime kauden sijoitus oli toiseksi viimeinen. Lisäksi heidän kauttaan on värittänyt italialainen import-puolustaja, joka lähti kotiin ennen ensimmäistä peliä, huhujen mukaan peräti kolmen Aucklandissa vietetyn päivän jälkeen! No, kukin tavallaan ja kuha on varaani jne.
Swarmia vastaan meillä ei ensimmäisessä ottelussa ollut mitään palaa ja hävisimme 7-1. Emme uskaltaneet pitää kiekkoa ja vastustaja osasi rakentaa peliä, siinä missä me tyydyimme roiskimaan ja selviytymään vaihdosta toiseen, tosin tässäkin heikosti onnistuen. Toinen peli oli huomattavasti tasaisempi ja johdimme 2-1 kahden erän jälkeen, mutta toisen erän lopussa kaksi avainpuolustajaamme loukkaantuivat. Lisäksi kaksi pelaajaa oli hetken pois pelistä, kun heidän kasvonsa ottivat osumaa ja niitä jouduttiin paikkailemaan, joten pelasimme hetkellisesti kolmella puolustajalla ja vajailla hyökkäyskentillä. Olimme muutenkin vain kolmella kentällä liikenteessä, emmekä pysyneet mukana ja hävisimme lopulta 4-2. Pelin jälkeen kävi ilmi, että loukkaantuneet puolustajat ovat loppukauden sivussa. Näin lupaavasti alkanut kausi olikin yhtäkkiä kääntynyt päälaelleen ja kentälliseltä pelaajia oli parasta ennen- päiväys mennyt vanhaksi ennen aikojaan. Siinä sitten laitettiin verkkoja ryhmächatteihin ja toivottiin, josko kala uisi haaviin.
Ja melkoinen made sieltä tulikin! Neljän pelaajan aukkoa paikkaamaan saapui täsmähankinta Miska "Misce" Autio heti, kun hän ja joukkueenjohto löysivät tavan saada mies maahan ohi viisumikäytäntöjen ja tullien. Tunsin Miskan etukäteen hyvin, sillä pelasimme viime kauden samassa joukkueessa jääkiekkoa ja korttia. Poika lensi suoraan Aucklandiin ja oli heti peleillä Admiralsia vastaan. Miskan väsymyksen tasoa oli vaikea arvoida, sillä hänen juttunsa olivat yhtä väsyneitä kuin ennenkin. Pelissä jet lagia ei puolestaan näkynyt tippaakaan, vaan luistin liisi ja kikkoja tuli kuin liukuhihnalta. Valitettavasti yhden miehen armeijalla ei saatu käännettyä pelejä voitollisiksi Admiralsin tasoista joukkuetta vastaan, vaan ensimmäinen peli hävittiin 6-2 ja toinen 5-2. Näin ollen Aucklandista poistuttiin toistamiseen lähes tyhjin käsin; tällä kertaa ei menetetty pelaajia, mutta saatiin yksi tilalle!
Miskan ensimmäisellä viikolla Dunedinissa kävimme katselemassa paikkoja ja ajelemassa ympäriinsä. Yritimme myös leikkiä aikuisia ja hoitaa käytännön asioita, vaihtelevalla menestyksellä. Lisäksi harjoittelimme ahkerasti jääkiekkoa ja valmistauduimme kauden tärkeimpiin otteluihin Stampedea vastaan. Joukkue sai hommattua myös toisen uuden pelaajan, joka kuitenkin ilmeisesti lentokentällä (?) satutti jalkansa eikä ollut pelikunnossa viikonloppuna. Stampede oli yhtä Swarmille hävittyä ottelua lukuunottamatta voittanut kaikki ottelunsa ja on selkeä mestarisuosikki tällä kaudella. Meidän lähtökohdat olivat puolestaan suboptimaaliset, mutta lähdimme silti haastamaan ennakkoluulottomasti. Peli oli toisen erän alkupuolella tasan 2-2, mutta yleensä parempi joukkue löytää lopulta tavan voittaa pelit. Ottelu päättyi lukemiin 3-6, ja viimeinen maali oli erikoisimpia tyhjiin tehtyjä maaleja, mitä olen livenä nähnyt. Meillä oli kiekko hyökkäysalueella ja puolustaja laukoi kohti maalia siniviivalta. Laukaus osui heti ensimmäiseen vastustajan pelaajaan, kimposi tämän polvisuojista toiseen päätyyn ja liukui tyhjään maaliin.
Pelin jälkeen valmentajat ja pari pelaajaa pitivät hyviä tsemppipuheita, joilla valettiin uskoa omaan tekemiseen ja siihen, että voimme voittaa seuraavan päivän pelin. Se vaatii vain fiksua pelaamista ja tsemppaamista. Noh, niillä puheilla ei pitkälle pötkitty, vaan kuonoon tuli 0-7. Muuten peli oli ihan hyvä, mutta meillä ei ollut saumaa, palaa eikä mahdollisuuksia. Näin tappioputki kasvoi kuuteen otteluun ennen taukoviikkoa ja Christchurchin pelireissua. Mahdollisuus playoffeihin ja 3. sijaan on yhä olemassa, mutta se vaatii kahdeksan pisteen eron kuromista neljässä pelissä sekä Admiralsin tappioita. Mutta ei heitetä kirvestä kaivoon, ihmeitä tapahtuu kun niitä tehdään!
Mitäs muuta:
Dunedinin lähistöltä löytyy hienoja rantoja ja upeita maisemapaikkoja. Etenkin, jos on auto käytössä, on helppo tutustua ja löytää siistejä mestoja 5-30 minuutin ajomatkan päässä kaupungista. Mäet alkavat kohoamaan hiekkarantojen välittömästä läheisyydestä, mikä tekee maisemista dramaattisia. Toisinaan kalliot kohoavat korkealle suoraan merestä, mikä on hienon näköistä.
Auckland on yli 1 000 km pohjoisempana kuin Dunedin, ja siellä onkin huomattavasti lämpimämpää. Kävimme katselemassa paikkoja ja auringon noustua kunnolla oli ihan t-paitakelit, keskellä talvea. Miljoonakaupungissa riittäisi varmasti nähtävää, mutta rajallisen aikataulun vuoksi pyörimme lähinnä keskustassa.
Seuraavaksi edessä on vapaa viikonloppu, jonka aiomme käyttää suuntaamalla Queenstownin kautta Milford Soundille sekä Wanakaan. Jee!
Töissä kulutetaan aikaa ja odotetaan, että päivä loppuisi jo.
Sellaista tällä kertaa, kiitos lukijoille!
 |
| Orangilla oli viesti joukkueellemme. |
Kiirettä on pitänyt, kun viime päivityksestä on päässyt vierähtämään useampi viikko. Pahoittelut tästä! Tällä välin olemme käyneet kahdesti häviämässä Aucklandissa ja nokkaan tuli myös kotipeleistä Stampedea vastaan, joten olemme luisuneet ikävään kuuden pelin tappioputkeen. Reissaamisen, töiden ja jääkiekon ohella kiirettä on pitänyt myös joukkueen taustapuuhasteluiden yms. mukakiireiden parissa.
Kävimme kaksi viikkoa sitten Aucklandissa pelaamassa Botany Swarmia vastaan. Joukkueen erikoisuutena tällä kaudella on sarjan ensimmäinen naispäävalmentaja. Hänen johdollaan Swarm porskuttaa tällä hetkellä sarjataulukossa toisena, kun viime kauden sijoitus oli toiseksi viimeinen. Lisäksi heidän kauttaan on värittänyt italialainen import-puolustaja, joka lähti kotiin ennen ensimmäistä peliä, huhujen mukaan peräti kolmen Aucklandissa vietetyn päivän jälkeen! No, kukin tavallaan ja kuha on varaani jne.
Swarmia vastaan meillä ei ensimmäisessä ottelussa ollut mitään palaa ja hävisimme 7-1. Emme uskaltaneet pitää kiekkoa ja vastustaja osasi rakentaa peliä, siinä missä me tyydyimme roiskimaan ja selviytymään vaihdosta toiseen, tosin tässäkin heikosti onnistuen. Toinen peli oli huomattavasti tasaisempi ja johdimme 2-1 kahden erän jälkeen, mutta toisen erän lopussa kaksi avainpuolustajaamme loukkaantuivat. Lisäksi kaksi pelaajaa oli hetken pois pelistä, kun heidän kasvonsa ottivat osumaa ja niitä jouduttiin paikkailemaan, joten pelasimme hetkellisesti kolmella puolustajalla ja vajailla hyökkäyskentillä. Olimme muutenkin vain kolmella kentällä liikenteessä, emmekä pysyneet mukana ja hävisimme lopulta 4-2. Pelin jälkeen kävi ilmi, että loukkaantuneet puolustajat ovat loppukauden sivussa. Näin lupaavasti alkanut kausi olikin yhtäkkiä kääntynyt päälaelleen ja kentälliseltä pelaajia oli parasta ennen- päiväys mennyt vanhaksi ennen aikojaan. Siinä sitten laitettiin verkkoja ryhmächatteihin ja toivottiin, josko kala uisi haaviin.
 |
| Auckland |
Ja melkoinen made sieltä tulikin! Neljän pelaajan aukkoa paikkaamaan saapui täsmähankinta Miska "Misce" Autio heti, kun hän ja joukkueenjohto löysivät tavan saada mies maahan ohi viisumikäytäntöjen ja tullien. Tunsin Miskan etukäteen hyvin, sillä pelasimme viime kauden samassa joukkueessa jääkiekkoa ja korttia. Poika lensi suoraan Aucklandiin ja oli heti peleillä Admiralsia vastaan. Miskan väsymyksen tasoa oli vaikea arvoida, sillä hänen juttunsa olivat yhtä väsyneitä kuin ennenkin. Pelissä jet lagia ei puolestaan näkynyt tippaakaan, vaan luistin liisi ja kikkoja tuli kuin liukuhihnalta. Valitettavasti yhden miehen armeijalla ei saatu käännettyä pelejä voitollisiksi Admiralsin tasoista joukkuetta vastaan, vaan ensimmäinen peli hävittiin 6-2 ja toinen 5-2. Näin ollen Aucklandista poistuttiin toistamiseen lähes tyhjin käsin; tällä kertaa ei menetetty pelaajia, mutta saatiin yksi tilalle!
Miskan ensimmäisellä viikolla Dunedinissa kävimme katselemassa paikkoja ja ajelemassa ympäriinsä. Yritimme myös leikkiä aikuisia ja hoitaa käytännön asioita, vaihtelevalla menestyksellä. Lisäksi harjoittelimme ahkerasti jääkiekkoa ja valmistauduimme kauden tärkeimpiin otteluihin Stampedea vastaan. Joukkue sai hommattua myös toisen uuden pelaajan, joka kuitenkin ilmeisesti lentokentällä (?) satutti jalkansa eikä ollut pelikunnossa viikonloppuna. Stampede oli yhtä Swarmille hävittyä ottelua lukuunottamatta voittanut kaikki ottelunsa ja on selkeä mestarisuosikki tällä kaudella. Meidän lähtökohdat olivat puolestaan suboptimaaliset, mutta lähdimme silti haastamaan ennakkoluulottomasti. Peli oli toisen erän alkupuolella tasan 2-2, mutta yleensä parempi joukkue löytää lopulta tavan voittaa pelit. Ottelu päättyi lukemiin 3-6, ja viimeinen maali oli erikoisimpia tyhjiin tehtyjä maaleja, mitä olen livenä nähnyt. Meillä oli kiekko hyökkäysalueella ja puolustaja laukoi kohti maalia siniviivalta. Laukaus osui heti ensimmäiseen vastustajan pelaajaan, kimposi tämän polvisuojista toiseen päätyyn ja liukui tyhjään maaliin.
 |
| Näkymiä Otago Trooper's Memorialilta |
 |
| Sininen on mun lempiväri. |
Mitäs muuta:
Dunedinin lähistöltä löytyy hienoja rantoja ja upeita maisemapaikkoja. Etenkin, jos on auto käytössä, on helppo tutustua ja löytää siistejä mestoja 5-30 minuutin ajomatkan päässä kaupungista. Mäet alkavat kohoamaan hiekkarantojen välittömästä läheisyydestä, mikä tekee maisemista dramaattisia. Toisinaan kalliot kohoavat korkealle suoraan merestä, mikä on hienon näköistä.
Auckland on yli 1 000 km pohjoisempana kuin Dunedin, ja siellä onkin huomattavasti lämpimämpää. Kävimme katselemassa paikkoja ja auringon noustua kunnolla oli ihan t-paitakelit, keskellä talvea. Miljoonakaupungissa riittäisi varmasti nähtävää, mutta rajallisen aikataulun vuoksi pyörimme lähinnä keskustassa.
Seuraavaksi edessä on vapaa viikonloppu, jonka aiomme käyttää suuntaamalla Queenstownin kautta Milford Soundille sekä Wanakaan. Jee!
Töissä kulutetaan aikaa ja odotetaan, että päivä loppuisi jo.
Sellaista tällä kertaa, kiitos lukijoille!
 |
| Auringonlasku, Harington Point |
Kommentit
Lähetä kommentti