Tjeerve!
Viime viikonloppuna suuntasimme Queenstowniin pelireissulle. Kyseessä on pieni, noin 16,000 asukkaan kaupunki, joka on suosittu turistikohde. Kotijoukkue Skycity Stampede on talvisin kaupungin ykkösjuttu ja pieni halli on joka kerta loppuunmyyty. Tätä edesauttaa se, että Stampede on aina mestarisuosikkien joukossa. Tälle kaudelle he ovat hankkineet Ison-Britannian maajoukkueessakin pelanneen Liam Stewartin, joka on rock-legenda Rod Stewartin ja uusi-seelantilaisen malli-näyttelijä Rachel Hunterin poika. Ekstrahypen lisäksi tämä hankinta on auttanut NZIHL:aa ylittämään paikallisen uutiskynnyksen, mitä ei ihan joka päivä tapahdukaan. Käynnissä onkin siis positiivinen lumipalloefekti, joka kasvaa syödessä!
Lähtökohtaisesti meillä piti olla etulyöntiasema, sillä olimme voittaneet edellisenä viikonloppuna hallitsevan mestarin, ja Stampede pelaisi vasta kauden ensimmäiset ottelunsa. Läpikävely siitä tulikin, hävisimme nimittäin tennislukemin 6-0 ja 6-2. Olimme koko viikonlopun niin hyvässä pesukoneessa, että Electrolux pyytää varmaan kohta mainoskuvauksiin. Torjuntojakin kertyi viikonlopun aikana 100 kappaletta kahdessa pelissä.
Tunnelma molemmissa matseissa oli huikea! Hallissa oli koko ajan mökä päällä ja jään tapahtumiin reagoitiin voimakkaasti. Pukukoppiin käveltiin kirjaimellisesti katsomon läpi, joten huutelua tuli mukavasti, tosin monet paikallisfanit tulivat myös antamaan läpyjä ja tsemppejä. Vierasjoukkueelle tarkoitetut pukukopit oli vastikään rakennetut, kun aiempina vuosina pukuhuoneen virkaa on toimittanut jokin autotallin tyyppinen huone. Kaiken kaikkiaan koko halli oli mielestäni tosi siisti ja siellä pelaaminen hieno kokemus.
Hauskoja juttuja:
-Pelien välisenä aamuna kävimme aamukävelyllä kahvilassa, jonka omistaa yksi Stampeden kovimmista faneista. Siellä työskenteli myös hänen äitinsä, kokonaan pinkkiin pukeutunut ja pinkkitukkainen vanhempi rouva, joka haukkui joukkueemme pystyyn, mutta kysyi myös, että kuka teistä on se maalivahti. Pojat osoittivat minua, ja oletin, että hän alkaa antaa minulle henkilökohtaisesti todella isolla saavilla rapaa, mutta sainkin pelkästään posia! Olin kuulemma ainoa, joka oli tullut pelaamaan ja joukkueeni tulisi ottaa minusta esimerkkiä. Hän myös esitteli minut kahvilassa olevalle suomalaiselle, joka oli ensimmäinen tapaamani suomalainen yli kuukauteen.
-Viikonlopun jälkeinen maanantai oli Queen's Birthday, joka on yleinen vapaapäivä. Joukkuekaverini kysyi, haluanko jäädä ylimääräiseksi päiväksi Queenstowniin katselemaan paikkoja ja tekemään juttuja, joten niinpä teimme. Kävimme katselemassa paikkoja, teimme pienen vaelluksen vuorille ja hyppäsin benjihypyn, mikä oli huikea kokemus!
-Thunderin Facebook-sivuilla oli hetken aikaa mahdollista tilata fanituotteita. Tilaukset menivät kiinni sunnuntaina, ja maanantaina sain kuulla, että eniten oli tilattu pelipaitoja nimellä ja numerolla Tikkanen #30. En olisi ikinä uskonut, että saan kokea jääkiekossa jotain tällaista, joten kyllä lämmitti mieltä!
-Uuden-Seelannin jääkiekko ei saa kovinkaan suurta mediahuomiota, mutta kahden innokaan vapaaehtoisen pyörittämä Puck Yeah tekee huikeaa duunia paikallisen kendon ilosanoman levittämiseksi. He tekevät highlight-koosteet peleistä, kirjoittavat juttuja nettisivuille ja someen sekä pyörittävät suosittua podcastia, jota pystyy kuuntelemaan Spotifyssa. Kuuntelin eilen uutta jaksoa, joka nosti melkoisen hymyn huulilleni, kun toinen juontajista kertoi, että olen hänen uusi suosikkipelaajansa! Juttelin heidän kanssaan Instagramissa ja he haluavat minulta haastattelun podcastiin. Hienoja kokemuksia!
- Tapasin tänään lisää huikeita ihmisiä, kun bongasin somesta toisen Dunedinissa majailevan suomalaisen, joka on myös opiskellut Liikunnalla. Kävimme kävelylenkillä katselemassa paikkoja ja oli virkistävää puhua vaihteeksi pari tuntia suomea. Pieni on maalima!
Aika makeita juttuja on siis tullut taas koettua! Parasta on, että lystiä on vielä rutkasti jäljellä.
Ensi jaksoon!
 |
| Woo hoo! |
Viime viikonloppuna suuntasimme Queenstowniin pelireissulle. Kyseessä on pieni, noin 16,000 asukkaan kaupunki, joka on suosittu turistikohde. Kotijoukkue Skycity Stampede on talvisin kaupungin ykkösjuttu ja pieni halli on joka kerta loppuunmyyty. Tätä edesauttaa se, että Stampede on aina mestarisuosikkien joukossa. Tälle kaudelle he ovat hankkineet Ison-Britannian maajoukkueessakin pelanneen Liam Stewartin, joka on rock-legenda Rod Stewartin ja uusi-seelantilaisen malli-näyttelijä Rachel Hunterin poika. Ekstrahypen lisäksi tämä hankinta on auttanut NZIHL:aa ylittämään paikallisen uutiskynnyksen, mitä ei ihan joka päivä tapahdukaan. Käynnissä onkin siis positiivinen lumipalloefekti, joka kasvaa syödessä!
Lähtökohtaisesti meillä piti olla etulyöntiasema, sillä olimme voittaneet edellisenä viikonloppuna hallitsevan mestarin, ja Stampede pelaisi vasta kauden ensimmäiset ottelunsa. Läpikävely siitä tulikin, hävisimme nimittäin tennislukemin 6-0 ja 6-2. Olimme koko viikonlopun niin hyvässä pesukoneessa, että Electrolux pyytää varmaan kohta mainoskuvauksiin. Torjuntojakin kertyi viikonlopun aikana 100 kappaletta kahdessa pelissä.
 |
| Katsomon lisäksi myös maalinedustalla riitti väkeä. Kuva: Mike Froger |
Hauskoja juttuja:
-Pelien välisenä aamuna kävimme aamukävelyllä kahvilassa, jonka omistaa yksi Stampeden kovimmista faneista. Siellä työskenteli myös hänen äitinsä, kokonaan pinkkiin pukeutunut ja pinkkitukkainen vanhempi rouva, joka haukkui joukkueemme pystyyn, mutta kysyi myös, että kuka teistä on se maalivahti. Pojat osoittivat minua, ja oletin, että hän alkaa antaa minulle henkilökohtaisesti todella isolla saavilla rapaa, mutta sainkin pelkästään posia! Olin kuulemma ainoa, joka oli tullut pelaamaan ja joukkueeni tulisi ottaa minusta esimerkkiä. Hän myös esitteli minut kahvilassa olevalle suomalaiselle, joka oli ensimmäinen tapaamani suomalainen yli kuukauteen.
-Viikonlopun jälkeinen maanantai oli Queen's Birthday, joka on yleinen vapaapäivä. Joukkuekaverini kysyi, haluanko jäädä ylimääräiseksi päiväksi Queenstowniin katselemaan paikkoja ja tekemään juttuja, joten niinpä teimme. Kävimme katselemassa paikkoja, teimme pienen vaelluksen vuorille ja hyppäsin benjihypyn, mikä oli huikea kokemus!
 |
| Bob's cove. |
-Thunderin Facebook-sivuilla oli hetken aikaa mahdollista tilata fanituotteita. Tilaukset menivät kiinni sunnuntaina, ja maanantaina sain kuulla, että eniten oli tilattu pelipaitoja nimellä ja numerolla Tikkanen #30. En olisi ikinä uskonut, että saan kokea jääkiekossa jotain tällaista, joten kyllä lämmitti mieltä!
-Uuden-Seelannin jääkiekko ei saa kovinkaan suurta mediahuomiota, mutta kahden innokaan vapaaehtoisen pyörittämä Puck Yeah tekee huikeaa duunia paikallisen kendon ilosanoman levittämiseksi. He tekevät highlight-koosteet peleistä, kirjoittavat juttuja nettisivuille ja someen sekä pyörittävät suosittua podcastia, jota pystyy kuuntelemaan Spotifyssa. Kuuntelin eilen uutta jaksoa, joka nosti melkoisen hymyn huulilleni, kun toinen juontajista kertoi, että olen hänen uusi suosikkipelaajansa! Juttelin heidän kanssaan Instagramissa ja he haluavat minulta haastattelun podcastiin. Hienoja kokemuksia!
- Tapasin tänään lisää huikeita ihmisiä, kun bongasin somesta toisen Dunedinissa majailevan suomalaisen, joka on myös opiskellut Liikunnalla. Kävimme kävelylenkillä katselemassa paikkoja ja oli virkistävää puhua vaihteeksi pari tuntia suomea. Pieni on maalima!
Aika makeita juttuja on siis tullut taas koettua! Parasta on, että lystiä on vielä rutkasti jäljellä.
 |
| Joukkuekaverimme on Queenstownista ja näytti meille paikkoja, joita ei googlaamalla löydä. |
Kommentit
Lähetä kommentti